|
Myytti Suuresta Äidistä tai Äiti Maasta on syntymässä uudelleen lähes kahdentuhannen vaientamisen vuoden jälkeen. Nykyaikaiset miehet ja naiset tutkivat tätä muinaista hahmoa pyrkiessään löytämään toisensa ja itsensä, -ja yhteyden luontoon. Monet meistä, jotka etsivät yhteisiä juuriamme polyteistisen kehyksen kautta, ovat joutuneet yhä monimutkaisemman tehtävän eteen yrittäessään koota monien jumalattariemme monista kadonneista palasista tukea käytännön pakanuuden harjoittamiselle ja henkilökohtaiselle minä-kuvalleen.
|
|
|
Germaaninen uskonto syntyi Vaanereiden (hedelmällisyys- ja maa-jumalat) tehdessä sovinnon maahantunkeutuneiden Aasereiden (sodan ja taivaan jumalat) kanssa. Aasereiden uskotaan olleen Eurooppaan tunkeutuneiden indoeurooppalaisten heimojen tuntemia jumalia, ja Vaanereita puolestaan kunnioittivat alkuperäiset eurooppalaiset. Monissa vanhoissa uskonnoissa on noiden aikojen muistona yhdistyneenä kaksi erilaista kulttuuria, kuten tiedämme Asatrusta ja Teutonisesta uskonnosta.
|
|
Eräät tutkijat uskovat, että maahanmuuttoa edeltäneet eurooppalaiset elivät matriarkaalisessa maanviljelyskulttuurissa, mutta tätä käsitystä ei ole kaikkialla hyväksytty. Niin tai näin, molemmat erilaiset uskonnot yhdistyivät siksi uskonnoksi minkä me tunnemme, ja sekä Aasoilla että Vaanereilla oli jumalattaria, jotka auttavat ylläpitämään naiseuden henkeä nykyaikanakin. Muinainen Jumalatar loistaa siis yhä asemassaan kaikkialla Euroopassa, ja Jumalattaren uskonto joka on tuhansia vuosia joutunut piileskelemään maan alla, on tänään uudessa nousussa.
|
|
Kuka Jumalatar on? Tutkija ja mytologi, Joseph Campbell, kertoo että "Jumalatar on inkarnoituneena jokaisessa naisessa." Jumalatar on luonnon feminiininen voima, luova voima joka on vastavoima maskuliiniselle agressiolle. Kuten jumaluuden miehisellä aspektilla, naisellisellakin on monta persoonaa. Jumalatar ei voi olla lokeroituneena "madonnaksi" tai "huoraksi" kuten monissa tavanomaisen patriarkaallisissa kuvitelmissa uskotaan. Jumalatar on monikasvoinen, voimakas ja luova elämänvoima, jolla on kyky vapauttaa nainen tuntemaan ja kokemaan itsensä, niin tänään kuin vanhoinakin päivinä.
|
|
Kuten naiset tulevat vahvemmiksi oman elämänvoimansa kautta, myös miehillä on kyky avata mielensä Jumalattaren voimille joko omassa keskuudessaan tai yhdessä naisten kanssa. Tasapaino miehen ja naisen välillä voi vielä kerran tulla vallitsevaksi ja hyvinvointiatuottavaksi elämäntavaksi, kuten muinaisten pakanoiden aikana.
|
|
Tacitus kuvaa Germaniassaan pohjoisten germaanien kulttia, jonka jumalatar oli nimeltään Nerthus (*1.), minkä hän samaisti Terra Materiin, "Äiti Maahan". Yhteys maahan osoittaa että tämä jumaluus oli yksi Vaanereista, ja monet tutkijat pitävät Häntä meren jumala Njordin sisarena. Nerthus liittyy myös vesi-elementtiin, sillä Tacitus kuvaa Hänen riittiään pyhässä lehdossa, valtameren saaressa Tanskan edustalla (*2.), jolloin Jumalattaren kuva ja vaunut pestiin saarella sijaitsevassa järvessä.
|
|
Jord, hedelmällisyys- ja ukkosenjumalan Thorin äiti, liitetään myös maa-yhteyteen ja rituaaleihin joissa uhrattiin Maa-Äidille. Germaanista Maa-Jumalatarta voidaan myös verrata roomalaisten tuntemaan Gaiaan, ikimuistoiseen ja persoonattomaan jumaluuteen jota palveltiin ja kunnioitettiin, mutta ei rakastettu sillä tavalla kuin inhimillistä äitiä. Maa oli myös kykenevä tuhoamaan, ja oli monien kylmässä ja pimeässä viihtyvien maanalaisten ilmiöiden alku.
|
|
Maata on kunnioitettu monilla rituaaleilla ja lukuisia jumalia ja jumalattaria on liitetty maa-yhteyteen, - germaanisessa perinteessä erityisesti Vaanereiden joukosta. Muinainen Maan kunnioitus näkyy siinäkin käsityksessä, että "Maasta sinä olet tullut, ja Maahan olet sinä jälleen palaava." Mitä jumalia tai jumalattaria kunnioitammekin, Maa se se joka ottaa vastaan ihmisen. Hän on ollut kanssamme alussa ja lopussa kohtaamme hänet uudelleen. Hän on itse pysyvyys, vuodenaikojen kierto ja kaiken kasvavan liike. Hän muistuttaa meitä fyysisen pysymättämyydestä, ja siitä että olemme saman ykseyden osia.
|
I Herättäjä ja innostaja
|
|
|
Tämä Jumalattaren olomuoto on kärsimyksen ja ekstaasin villi voima. Hän on Freya kun tämä jakaa nautintoa neljän kääpiön kanssa neljä yötä korvauksena Brisigamen-kaularenkaasta , joka on ikivanha hedelmällisyyden symboli. Hänen ulkoinen muotonsa on elämän tanssin rytmi. Hän on yksi niistä jotka aiheuttavat taistelujen alkamisen, siunaa nuoria rakastavaisia, ja inspiroi shamaaneja ekstaattiseen tanssiin. Freya on innostaja sekä sodan Jumalattarena, että myös fyysisesti. Virvoittajana hän on raaán voiman ilmentymä. Hän puhaltaa uutta toivoa vanhaan ja nuutuneeseen. Hän tönäisee meidät vapauteen, ulos itse asettamistamme rajoista. Gullveigin tarina Aasojen ja Vaanereiden sodassa kuvaa myös Freyaa virvoittajana. Jostain syystä hän loukkaa Aasereita, jotka päättävät tappaa hänet. Kolme kertaa he yrittävät, mutta Gullveig ei kuole. Lopulta Aaserit hyväksyvät hänet Asgårdiin. Mahdollisesti tässä halutaan sanoa, että on mahdotonta karsia pois seksuaalisuuden, kärsimyksen ja vihan voimia. Ilman Innostajaa, ei voi olla elämää, mutta ilman Mittaajaa Innostajan voima voi olla tuhoava ja murskaava.
|
II Mittaaja
|
Mittaaja on se Jumalattaren hahmo, joka antaa meille rajat ja opettaa itsehillintää. Hän on nähtävissä Friggassa, joka hallitsee kotia ja antaa määräykset perheessä ja yhteisössä, ja tämän palvelijattaressa Varissa (*3), joka pitää lukua valoista ja lupauksista, ja rankaisee sitä joka pettää häneen asetetun luottamuksen. Mittaaja on myös ajan hallitsijatar, ja määrää myös ihmisten kohtaloista.
|
|
Samaa olemusta edustaa myös Frau Hulda, joka patistaa työteliäisyyteen ja kurinalaisuuteen. Huldan uskottiin rankaisevan laiskoja ivallaan ja palkitsevan ahkeria. ("Protestanttinen moraali on siis Saksassa luultua vanhempi ilmiö. lat.huom.) Huldan ominaisuus muistin valtiattarena ilmenee tarinassa neulan kaivoon pudottavasta neidosta. Neito laskeutuu kaivoon noutamaan neulaansa, ja putoaa pohjalle missä hän sitten kohtaa erilaisia tehtäviä. Tarina symbolisoi initiaatiota aikuisuuteen alitajunnan ja ikiaikaisten muistojen veteen sukeltamisen kautta. Ne jotka kokevat toisen kuoleman initioituessaan mysteereihin, juovat muistamisen vetta ja kohtaavat ymmärryksen (=understanding, =under-standing, "ali-olevainen").
|
III Suojelija
|
Suojelija on luomistyön vartija. Hän ylläpitää luonnon lainalaisuuksia, ja saattaa usein suuttua puolustaessaan territoriotaan, ja Hänet on usein kuvattu sotaisessa asussa. Freyan seuralaiseläin, Hildisvini, symboloi tätä. Raivoisan villi emakko, joka on hirvittävän vaarallinen vihassaan kuten myös Freya. Mutta Freya kykenee ohjaamaan vimmaista raivoaan ja käyttämään sitä oman tahtonsa mukaisesti.
|
|
Yksi Volvien alkuperäisistä tehtävistä oli puolustaa elämää. He eivät olleet maailmasta erossa eläviä erakkoja, vaan sovittelivat ihmisten asioita aina kun se oli mahdollista, päämääränään yhteisön hyvinvointi, ja antaakseen naisille tunteen että näillä on oikeus tuntea vihaa niitä kohtaan jotka turmelevat heidän elämäänsä, mahdollisuuttaan kehittää itseään, ja väärinkäyttävät heidän kehoaan. Itseasiassa, juuri noin toimiminen on meidänkin tehtävämme.
|
|
Freyan asuinpaikka on nimeltään Folkvangr, mikä tarkoittaa taistelukenttää. Grimnismal kertoo hänen ottaneen vastaan puolet kaikista taisteluissa kaatuneista samaan aikaan kun hän ehkä lievitti suurimpia kipuja, -hänhän oli myös parantaja. Kaatuneita varten hänen tuvassaan, Sessrumnirissa oli riittävästi istuinsijoja. Hän myös asetti myrkyllisen käärmeen Lokin pään yläpuolelle, kun tämä kahlehdittiin pimeyteen rangaistuksena jumalilta.
|
|
Jumalatar on myös nähty kätilönä ja lasten suojelijana. Frigga on germaanisten myyttien äitihahmo, ja suojelee naisia töissään kuten myös Hulda.
|
IV Aloitteentekijä
|
|
|
Aloitteentekijän tehtävänä on saada liikettä aikaan ja tutkia kätkettyjä syvyyksiä. Hän on mysteerien vartija, ja näyttäytyy usein tarinankertojana, isoäitinä tai opettajana. Hulda toimii aloitteentekijänä kaivoon pudonneen tytön tapauksessa. Hän palkitsee puhdassydämisen ahkeruuden, mutta rankaisee laiskoja jotka haluavat saada kaiken hyvän vastikkeetta, kuten näemme laiskaa sisarta kuritettavan tervalla. Aloitteentekijä neuvoo valintojen tien, sillä ottaaksemme vastaan henkistä opetusta meidän täytyy olla valmiita hylkäämään vanhat ajattelun ja olemisen tottumukset. Meidän täytyy jättää vanhat itsestäänselvyydet ollaksemme kykeneviä uuteen. Kuoleman Jumalattarena ja hautakumpujen valtiattarena Freya näyttäytyy myös aloitteentekijänä.
|
|
Ran on myös aloitteentekijä yhtä hyvin kuin haastajansa. Ran on merien Etin-jumalatar, joka kerää hukkuneet merimiehet verkkoonsa viedäkseen heidät merenalaiseen valtakuntaansa, joka on täynnään rikkauksia. Jälleen kohtaamme metaforan, jossa vesi ja syyvyydet vastaavat tiedostamatonta ja ikimuistoista tajuntaa. Hukkuneet kuolevat ja syntyvät uudelleen ihmeelliseen kauniiseen maailmaan, jonka vain Aloitteentekijä voi heille avata.
|
V Uudistaja
|
Uudistaja on useimmiten yhdistetty alamaailman hallitsijattareen tai rumaan vanhaan ämmään. Hän saattaa esiintyä joko rumana eukkona tai kauniina neitona, katsojan tajunnantilasta riippuen, kertoo legenda Huldasta. Hel, joka on kuolleiden alueen Helin hallitsija, on myös haastajan eräs hahmo. Hänet tunnetaan ihastuttavana naisena ylemmältä puoliskoltaan ja mätänevänä ruumiina alemmalta puoliskoltaan. Hänen huoneensa voivat olla ihastuttavan kauniita mutta myös hirvittäviä. Uudistaja vartioi ajan salaisuuksia ja ikuisuutta, ja hänen tehtävänsä on kutsua muuttavat voimat väljähtyneen ja ikälopun kimppuun.
|
|
Ennustaminen on usein liitetty kuolemaan ja aliseen maailmaan, koska volvat ovat uudistajan lähettiläitä, ja ennustajan sielu matkaa aliseen hakemaan ajan salaisuutta. Volva-ominaisuudessaan Freya, ja Frigga ennustajattarena antavat uudistajalle ulkomuodon. Friggan palvelijatar, Fulla, tietää emäntänsä salaisuudet ja vartioi hänen kenkiään ja korulipastaan. Lipas voidaan käsittää kuoleman ja tuonpuoleisen symboliksi, ja kengät edustavat matkustamista kaikialla maailmassa. Fulla vartioi siis tiedon salaisuutta. Syn vartioi vuorostaan Friggan salien ovia kutsumattomilta. Uudistaja on siis se joka opettaa ja rohkaisee meitä rikkomaan vanhat luulot ja tottumukset.
|
VI Hankkija
|
Hankkijan tehtävä on läpäistä kärsimyksen syvyydet ja muuttaa ne. Hän ei edistä tarpeetonta ruikuttamista, mutta saattaa joskus joutua syvän lemmensurun alaiseksi ottaessaan huolekseen jonkun muun kärsimykset muuttaakseen ne vastaavaksi kyvyksi armahtaa, kuten jumalatar Syn, jonka näemme istumassa miehensä Lokin tukena tämän ollessa kahlittuna jumalien käskystä myrkyllisen käärmeen alapuolelle. Kun käärme vuodattaa myrkkyä, Syn sieppaa sen kuppiin ettei se vahingoita Lokia, mutta toisinaan Synin tyhjentäessä kuppia myrkky pääsee kohteeseensa ja maa järisee Lokin tuskista.
|
|
Hankkija-hahmossaan Jumalatar uudistaa ja muuttaa meidät. Hänen tehtävänsä on irroittaa meidät niistä sidoksista, joihin olemme ajattelemattomuuttamme sitoutuneet. Henkiset kahleemme on taottu kurjuudesta, turhautumisesta, pelosta, pelosta, häpeästä ja epätoivosta. Jumalatar sanoo: Kahleet on nyt murrettu. aloita uudesta alusta. Gerd, jättiläisnainen josta tuli Freyrin puoliso, on jumalatar joka edusti keväistä roudanlähdön aikaa. Hän on talven jumalatar joka sulaa Freyrin kosintaan. Heidän häänsä ovat kevät. Pidän Gerdiä valinnan ja muuttumisen haltiattarena. Elämänmuutokset eivät ole koskaan helppoja, ja usein tarvitsemme apua toivottomuuteemme ja masennukseen. Gerd oli myös aluksi haluton avioitumaan Freyrin kanssa, mutta hän voitti itsensä ja hänestä tuli kevään neito. Jumalattaren tämän olemuksen havaitsemme myös Idunnassa, joka on elämän säilyttäjä ja suojelija. Hänen kultaisen omenansa sanottiin antavan kuolemattomuuden ja ikuisen nuoruuden.
|
|
Luulen että sekä Gerd että Idunna ovat Freyan olomuotoja, sillä Freyr ja Freya eivät ole ainoastaan sisaruksia vaan myös rakastavaisia. "Vanhassa Euroopassa", ennen indoeurooppalaisten invaasiota, sisarusavioliitot olivat mahdollisia. Gerd on ehkä myöhempi lisäys jolla Freyrin avioliitosta tehtiin korrektimpi, tai Gerd on yksinkertaisesti Freyan rinnakkaishahmo. Kesän nautintojen ja rakkauden jumalattarena Freya on kypsempi versio itsestään, -jälleensynnyttyään ensin kevään jumalattarena, Gerdinä. (Keväisellä ylösnousemuksella on siis pitkät perinteet. lat.huom.)
|
VII Kutoja
|
|
|
|
Kutojaa kutsutaan myös manaajaksi, lumoojattareksi ja Noidaksi. Hän voi ohjata sallimusta ja ihmisten kohtaloita erityisillä taidoillaan. Freya liikkuu maailmalla pukeutuneena haukan hahmoon. Hän esiintyy myös kissana, ja kissa onkin pyhitetty hänelle. Frigga, Freya ja Hulda yhdistetään kutomiseen tai kehräämiseen, ja Friggan apulainen, Eir, on mainittu parantamisen jumalattarena.
|
VIII Säilyttäjä
|
Siinä missä Kutoja on kietoutunut kokeilemaan uusia tapoja elää, Säilyttäjä on kiinnostunut ylläpitämään ja ravitsemaan elämää. Hedelmäkori ja jyvät ovat hänen symboleitaan. Hän on jumalatar joka tuo tullessaan runsaan sadon. Nerthus ajoi vaunuissaan läpi maan siunaten kaiken mitä tapasi. Pyhän saattueen kulkiessa rauha vallitsi maassa, kertoo Tacitus. Jumalattaren saapuessa takaisin pyhään lehtoon, hänen kuvansa pestiin orjien toimesta, jotka sen jälkeen pyhä järvi nieli.
|
|
Nehalenniaa, joka kantaa hedelmiä ja runsauden sarvea, kunnioitettiin hollantilaisella Walchemin saarella. Hänet liittää Nerthukseen yhteys mereen ja tehtävä maan hedelmöittäminen.
|
|
Säilyttäjä suojeli perinteitä ja muistitietoa. Friggan salia nimitettiin Fensaliriksi, millä tarkoitettiin "vesisalia" liittyen ilmeisesti hänen rooliinsa ennustajana., mutta hänen tehtävänsä oli yhtä hyvin suojella koteja, lapsia ja kotielämää.
|
IX Valtuuttaja
|
Valtuuttaja lahjoittaa viisauden. Häneen sisältyy suojelijan ja hankkijan ominaisuuksia, mutta askeleen korkeammalla. Suojelija suojelee nuoruutta, initioimattomia henkilöitä, ja hankkija on initioitavien tien näyttäjä, mutta valtuuttaja antaa meille todellisen aikuisuuden, tukee meitä elämää koskevassa päätöksenteossa ja herättää käyttämättömät voimavaramme. Hän on elävä osa meissä jokaisessa, miehissä ja naisissa. Jumalatar ei ole vain antaja ja elämän suojelija, vaan yhtä hyvin tuhon ja kuoleman hallitsija, sekä synkkä että kirkas.
|
Meillä on valta siunata toimemme monimuotoisen Jumalattaren nimissä, jos myönnämme itsellemme että tämä monikasvoinen voima on kanssamme,työskentelee puolestamme, ja on lähtöisin meistä itsestämme. 
|
|
Sähköposti kirjoittajalle (nimellä) |
|
Kirjallisuutta:
- Davidson, Ellis H.R., The Gods and Myths of Northern Europe. Penguin Books, New
York, 1964.
- Matthews, Caitlin, The Elements of the Goddess. Element Books, England, 1989.
- Metzner, Ralph, The Well of Remembrance. Shambhala Publications: Boston, MA, 1994.
- Stephanich, Kisma, An Act of Womanpower. Whitford Press: West Chester, PA, 1989.
- Wednesbury Kings School of Theodish Belief, The Gods books III and IV, 1994.
The Pagan Banner Exchange
|
|
*1.: Tanskan soista on löytynyt Nerthuksen kuvana mahdollisesti muinaisessa germaanien pyhäkössä tai juhlakulkueissa käytetty luonnonmuovaama tammi-kelo, jonka "strategisissa paikoissa" on siis ilman ihmiskättä muodostuneita naisellisia piirteitä. Luonnon itsensä muovaaman esineen käyttö jumal-kuvana antaa aiheen pitää germaanien Nerthus-kulttia hyvin vanhana, ja luonnonuskonnon omaisena. Uskonnollisen elämyksen etsiminen luontokohteen äärellä ei ole harvinaista. Suomessa tiedetään mm. pastori Launiksen merenmuotoilemista ajopuun kappaleista ym. "Luojan töistä" kokoama erään seurakunnan kerhohuoneen sisustus Helsingissä, jonka kerrotaan olleen hyvin henkistävä kokemus. Ko. sisustus hävitettiin synkällä 70-luvulla.
|
|
*2.: Mahdollisia pyhiä saaria Germanian ja Tanskan rannikolla voivat olla Helgoland, jota britit yrittivät räjäyttää upoksiin 1945, ja myöhemmän slaavien temppelin ja linnoituskaupungin sijaintipaikka Rügen. Tapa kunnioittaa Jumalatarta saaressa voi olla levinnyt laajemminkin Itämeren piirissä. Saarenmaalla pidettiin Kaali-järveä niin pyhänä, että sen ympäri rakennettiin kaksinkertainen kivimuuri, mutta emme tiedä mainitaanko Jumalatarta tässä yhteydessä. Naissaaren, Tallinnan edustalla, nimeä ei liene selitetty toistaiseksi. Pyhiä saaria siis löytyy riittävästi, eikä Tacituksen tarinaa pidä epäillä.
|
|
*3.: Jumalattaren nimestä Var voitaneen johtaa ns. viikiajan kauppias-sotureita tarkoittava nimitys "varjagi", joka Lennart Meren mukaan tarkoittaa "valaliittolaista", eli miestä joka kuuluu pitkälle kauppamatkalle lähtevään seurueeseen, jonka jäsenet ovat vannonneet keskinäisen "kaveria-ei-jätetä"-valan. Tästä muinaisskandinavian sanasta juontuu Venäjän historiaa muistiinkirjoittaneen munkki Nestorin maininta varjageista, jotka olivat perustamassa Venäjän valtakuntaa. Nestor mainitsee varjageihin kuuluneen useita eri kansallisuuksia.
|
|
