![[Jatulitarha, Ajos-saari, Kemi]](lbrtrans.gif)
 |
"VANHA EUROOPPA"
 | Member of AvatarSearch OccultLink |
POHJAN AKKA?
|
| Labyrinttien kiemurakuvion ja meander-ornamentin suhteeseen on viitattu useiden tukijoiden kirjoituksissa, mutta em. kuvioiden yhteyttä maanviljelyn alkuaikojen jumalatarta esittävien pienoispatsaiden vartalomaalauksiin on pohdittu vähemmän. Euroopan arkeologian professorina Kaliforniassa toiminut Marija Gimbutas löysi Kaakkois-Euroopasta ja Ukrainasta näitä patsaita, ja on kirjoituksissaan osoittanut "Vanhan Euroopan", eli kaakkoisen maanviljelykulttuurin, alueella vallinneen jumalatar-keskeisen kultin, joka siis ko. patsaista päätellen tunsi ja piti suuressa arvossa samaa kuvioaihetta, jonka johdannainen tyypillinen labyrintti/jatulintarha -kuvio näyttää olevan. |
|
 |
| Kuvassa Marija Gimbutaksen Hacilarista löytämien esineiden koristeaiheita. Hacilar on Catal Huyukin ohella tärkeimpiä Kaakkois-Euroopan / Anatolian varhaisimpia maanviljelykulttuureja valottavista löytöpaikoista. Gimbutasin mukaan ko. kulttuurikompleksi on ollut sen "matriarkaallis"-sävytteisen eurooppalaisen uskonnollisen tradition syntypaikka, jonka viimeisiä haalistuneita kaikuja ovat mm. nykyaikaiset populaarikäsitykset "noidista" tms. Ennen syrjäytymistään salaseuroissa ja periferian äärimmäisissä kolkissa kituuttavaksi alakulttuuriksi, "jumalatar-uskonto" oli ensimmäisten eurooppalaisten maanviljelijöiden yhteisö-uskonto. |
| Se traditio, mikä on ollut esikuvana populäärille noita-käsitykselle, on siis kalpea jäänne ennen indoeurooppalaisten paimentolaisten maahantunkeutumista Euroopan maaanviljelystä harjoittavassa osassa vallinneesta valtakulttuurista ja -uskonnosta. Maanviljelyn levinnäisyys Euroopassa n. 5000 e.a.a. aikoihin on esitetty karttasivuilla. "Matriarkaalisen" Vanhan Euroopan myyttejä löytyy myös myös muuntuneina myöhemmissä kulttuurikerrostumissa, -mm. negatiivikseksi henkilöksi muuntunut "Pohjan Akka" Kalevalassamme. |
| ||||
| Marija Gimbutasin erityisen kiinnostuksen kohteena ollut Kaakkois-Euroopan neoliittinen eli kivikauden lopun maanviljelyskulttuuri ulottui Balkanilta ja Anatoliasta eteläiseen Ukrainaan, josta on löydetty muutamia kiinnostavimpia jumalatar-kulttiin liittyviä esineitä. Edellisen kauden, mesoliittisen ajan, kivikautiset metsästäjät kuuluivat Ukrainan alueella suomalais-ugrilaista kieltä todennäköisesti puhuneeseen Svidryn kulttuuriin. Svidryn esineistö kuuluu samaan yhteyteen kuin Britanniasta silloin kuivan Pohjanmeren tasangon yli Tanskaan ja Pohjois-Puolaan ulottuneen Maglemosen kulttuurin jäännökset. Nykyisen Suomen alueen ja lähiympäristön mesoliittinen esinemaailma tunnnetaan Suomusjärven- ja Narvan-kulttuureina, joita nykyisin pidetään maglemosen kanssa samaan kokonaisuuteen kuuluneina. |
| Professori Kalevi Wiik pitää toteennäytettynä, että slaavilaiset kielet ovat syntyneet Euroopan alkuperäisväestön suomalais-ugrilaisen kielen svidryn murteen vaikuttaessa paimentolaiskansojen puhumaan satem-tyyppiseen indoeurooppalaiseen kieleen. Poiketen esim. centum-ryhmään kuuluvista germaanisista kielistä slaavilaiset kielet kuuluvat IE-kielten toiseen pääryhmään. Svidryn kielen suomalaisuus lienee päätelty foneettisin perustein, mutta sanastollisiakin yhteyksiä on havaittavissa: Esim. suomen "minä" ja venäjän "minja". Yksikön ensimmäisen persoonan pronomineja tai omistusliitteitä ei yleensä kopioida kielestä toiseen, joten ainoaksi luontevaksi selitykseksi jää toisaalla näilläkin sivuilla esitelty Wiikin kielenvaihtohypoteesi. |
| Keski-Euroopan väestön kielen vaihtuminen tapahtui alhaisemmalla kehitystasolla olleiden indoeurooppalaisten paimentolaisten tunkeutuessa "Kaspian portista" länteen tai levittäytyessä Volgan alajuoksun itäpuoliselta arolta jo maanviljelyn omaksuneiden kansojen alueelle. Kielentutkijat ovat jo noin sata vuotta olettaneet indoeurooppalaisen kieliryhmän "alkukodin" Euroopan ulkopuolelle, ja "syntyperäisiä" eurooppalaisia kieliryhmiä on tunnistettu kaksi: Franco-cantabrialainen eli nykyiset baskit, ja suomen suku. |
| Euroopan kulttuurikehityksen vuosituhanneksi katkaisseen nomadi-ekspansion vaikutuksesta puhutun kielen lisäksi muuttui myös uskonto. Näitä kahta muutosta on yleensä tarkasteltu toisistaan erillään, vaikka kysymys on samasta useita vuosituhansia jatkuneesta prosessista. |
| Arkeologisin ja kielihistoriallisin oletuksin meidän esi-isiemme kanssa samaa kieltä puhunut väki on paikallistettavissa siis eräälle "Vanhan Euroopan" keskeiselle alueelle. Nyt onkin etsittävä yhtäläisyyksiä muistiinmerkityn suomalaisen kertoma- ja uskomusperinteen ja muinaisten eurooppalaisten maanviljelyskulttuurien Jumalatar-uskonnon välillä. Niitähän löytyy. |
|
| Gimbutas erittelee jumalatar-figuurit niiden tiettyihin eläimiin viittaavien piirteiden perusteella. Eräs ilmeisen tärkeä henkimaailman hahmo muinais-eurooppalaisille oli "Lintu-jumalatar". Hän ei liene ollut itsenäinen persoona, vaan universaalin Jumalattaren eräs ilmenemismuoto tai funktio. Catal Huyukin temppeleiden seiniin maalatut kohtaukset, joissa korppikotkaa muistuttavat hahmot raatelevat päättömiä vainajia, kuvaavat elämän ja universumin kiertokulun erästä välttämätöntä vaihetta, kuolemaa, joka on uudelleensyntymisen ja elämän jatkumisen edellytytys. |
| Muinaisen maailman viisaat ymmärsivät yhdistää syntymisen, synnyttämisen ja luomisen feminiinisen elementin myös kuoleman ja väistymisen välttämättömään vaiheeseen. Naishahmoinen luoja-jumaluus ilmestyi siis toisessa olomuodossaan petolinnun siivin tuhoajana ja repijänä. Meidän Kalevalamme eräs keskeinen hahmo on juuri Hän. Runonlaulajiemme tuntema tarina "Pohjan Akasta" oli jo tuhansia vuosia ennen Lönnrothin, Gottwaldin ja Castrénin keruuretkiä menettänyt muinaisen merkityksensä. Kalevalaksi toimitettu runoperintömme sisältää siis vain katkelman alkuperäisestä myytistä, mutta se sisältää sen. Pohjolan emännän ja muidenkin lentoonlähtevien naishahmojen alkuperä on "Vanhassa Euroopassa", ja me olimme eurooppalaisia. |
| Kun katolinen kirkko uuden ajan alussa, 1500- 1600-luvuilla, lähti tuhoamaan vaaralliseksi kokemaansa noituutta, pappien ja munkkien vastustaja oli po. vanhan uskonnon muisto eurooppalaisten mielissä. Tämänpäivän feministit ovat alkaneet kiinnostua "noituudesta" ja siihen liittyvästä perimätiedosta juuri tästä syystä. Meidän suomalaisten kannalta kiinnostavimmat näköalat aukeavat kuitenkin siinä, että kalevalaisen runoperintömme toiseksi vanhimmasta kerrostumasta löytyy yhteys eteläisempänä pidettyyn neoliittiseen Jumalattaren uskontoon ja arkeologiset löydöt viittaavat kulttuuriyhteyden mahdollisuuteen. Pohjan periltä, Väinämöisen ja Ilmarisen legendaarisen Pohjolan-retken tapahtumasijoilta, löytyvät kivilatomukset voidaan nyt liittää oikeaan yhteyteensä. |
Tämän sivun värikuva, joka päätyi toimitukseemme tuntemattomalla tavalla, esittää yhden näkemyksen tästä aiheesta. Vartalokuviointia vastaavia pienoispatsaita on esitelty mm. Gimbutaksen aihetta käsittelevissä kirjoissa mm. "The Goddesses and Gods of Old Europe".  |
 |
| KIRJOITA VIERASKIRJAAN! |  | VOIT LUKEA VIERASKIRJAN. |
 | EDELLISELLE SIVULLE | TAKAISIN ETUSIVULLE | SEURAAVALLE SIVULLE |  |
|
|