![]() |
|
![]() |
|
Suomen rannikoilla on ollut erittäin runsaasti labyrintti-rakennelmia, ja niitä on yhä jäljellä kolmatta sataa, elleivät kesämokkiläiset ole aivan viime vuosina hävittäneet niitä poikkeuksellisen tarmokkaasti. Saaristo Porkkalanniemen ja Porvoon välillä on Suomen vilkkainta veneilyaluetta, joten ko. seudun labyrintit ovat erittäin tärkeitä. Niistä tehtiinkin selvitys jo viime vuosisadan lopulla itsensä valtakunnanargeologi J.R.Aspelinin toimesta. Sen jälkeisistä inventoinneista ei tätä kirjoitettaessa ole tietoa.
|
|
Ruotsinkielisille hyvin rakas rotuideologi Freudenthal kartoitti myös ahkerasti rannikon kiinteitä muinaislöytöjä, -uskossa että ennen suomalaisia täällä olisi asunut "gootteja" tai muita jaloja germaaneja. Goottiteorian myötä näyttää hiipuneen akateeminen kiinnostuskin rannikon kivilatomuksiin.
|

|
|
|
|

|
Suomen Muinaismuistoyhtiön aikakauskirjassa 1877 J.R.Aspelin mainitsee edellisten lisäksi Helsingin edustan Koirasaaren, josta labyrintti on myöhemmin hävitetty, ja Espoon Stenskärin, jonka kivilatomuksesta on osia heikosti näkyvissä ruohoturpeen alta. Lehtisaaressa sanotaan olevan jotakin, mutta tarkemmat tiedot puuttuvat. Vasikkassaren eteläpuolelta löytyy Hjulholm, joka ei ole muodoltaan pyöreä. Saaren nimittäminen sanalla, joka vanhassa ruotsissa on tarkoittanut sekä joulua että pyörää, -muistona keskitalven vuotuisjuhlan pakanallisista menoista ja niiden suorituspaikasta, ei voi olla sattumaa. Mitä siellä on sijainnut, emme tiedä.
|
|
Rågskärillä Onaksen saariryhmässä on myös kuuluisa labyrintti, joka esitellään H.Holman artikkelin kuvituksessa. Se on täydellinen ja tyypillinen kaksoispiraali. Ehkä ainoa lajissaan Suomenlahdella.
|
Helpoiten tavoitettavissa oleva labyrinttikuvio Helsingissä löytyi ainakin vielä vähän aikaa sitten eduskuntaa vastapäätä, entisen VR:n tavara-aseman hallintorakennuksen edustalta asfalttiin piirrettynä. Kyseessä on toisaalla näillä sivuilla olevan walesiläisen "caerdroijan" kopio, jonka joku on piirtänyt parisen vuotta sitten galleria Jangvan etuovesta noin 30 m. Finlandia-talolle päin. Sitä voi käydä ihailemassa, ellei se ole pysäköityjen autojen peitossa.
|
| KIRJOITA VIERASKIRJAAN! |
| VOIT LUKEA VIERASKIRJAN. |
| | EDELLISELLE SIVULLE | TAKAISIN ETUSIVULLE | SEURAAVALLE SIVULLE |
|
|