| Vanhalla pakanallisella kulttipaikalla Solovetskin saariryhmässä Vienanmerellä on suurin säilynyt ryhmä saamelaisten, karjalaisten, kainuulaisten (=kveenien), tai bjarmien rakentamia kartiopyramideja. Suomen puolella vastaanvanlaisia rakennelmia on säilynyt nykyaikaisen tieteen tutkittavaksi ainoastaan Himangan Hevoskarilla. Sekä Hevoskarilla että Solovetsissa pyramidit on rakennettu kentälle, joka on ensin ladottu huolellisesti tasaiseksi ja kiinteäksi paikalta tai lähistöltä saaduista meren pyöreäksi hiomista kivistä. Pyramidit ovat ehjinä olleet puolentoista - kolmen metrin korkuisia. molemmat tunnetut muinaissuomalaisten pyramidien löytöpaikat ovat maantieteellisesti samankaltaisia, ja itse rakennelmat ovat hyvin toistensa kaltaisia. Ne siis kuuluvat samaan kulttuuriyhteyteen. Muinainen Kainuu / Kvenland, jonka alueella on ollut pohjoisissa oloissa yllättävän korkeaa kulttuuria jo kampakeraamisella kaudella voi olla Solovetskia ja Hevoskaria yhdistävä tekijä, mutta tätähän virallinen historiantutkimus, -opetuksesta puhumattakaan, ei varmaankaan mielellään käsittele. Hevoskari ja Solovetski ovat ainoat paikat, joissa labyrintteja ja em. pyramideja esiintyy toistensa läheisyydessä. Paikannimi "Hevoskari" voi viitata pakanalliseen uhripaikkaan kuten Konevitsa Laatokalla. Suomalaisilla, altailaisilla ja myös germaaneilla hevonen oli arvostettu uhrieläin. Kuvasta näkee, että useiden pyramidi-kartioiden huippua on ilmeisesti nykyaikaisten aarteenetsijöiden toimesta kaiveltu, joten muoto on pahasti vahingoittunut. Suomalaisten tutkijoiden piirros Himangan Hevoskarin kartio-latomuksesta todistaa teräväkärkisestä pyramidi-muodosta, joka siis on näiden kulttirakennelmien alkuperäinen konstruktio. |
![]() |
| | EDELLISELLE SIVULLE | TAKAISIN ETUSIVULLE | SEURAAVALLE SIVULLE |