|
|
JUMALATTAREN KAUPUNKI:
|
MAIDANETZKeskellä Eurooppaa, eteläisessä Ukrainassa, asuttiin kaupungeissa jo tuhat vuotta ennen sumerilaisia, mistä tämänpäivän ukrainalaiset ovat hyvin kiinnostuneita. |
|
 |
|
MAIDANETZ, Ukraina: Kaupunki n. 5000-4000 eKr. MAYDANETZ, Ukraine: City 5000 - 4000 BC. |
| Eurooppa ennen indoeurooppalaisten maahanmuuttajien tuloa oli yllättävän pitkällä kulttuurin kehityksessä. Lähi-Idän keskukset, Sumer, Elam jne., ja Egypti muodostivat kuitenkin lopulta sen maaperän josta nykyinen sivisaatio ponnisti, koska Eurooppa hävitettiin ja Lähi-Itä säästyi. Ukrainalaiset tutkijat ovat kaivaneet esiin osan kadonneesta Euroopasta. |
|
| City of Maydanetz, Tripolye-culture settlement on the River of the Dead: after Valeri Dudkin, 1972-1974. Scale: every square = 100x100 m. |
| Maidanezin kaupunki Valeri Dudkinin tekemän kartoituksen mukaan. Kartan ruudut ovat 100 x 100 metriä. Kaupunkia kiertää katu, jonka varrelle suurin osa rakennuksista oli sijoittunut. Muureja tms. puolustuslaitteita ei ole havaittavissa, eikä myöskään hallitsijan tms. palatsia, vankilasta puhumattakaan. Maidanez ja muut Tripoljen-kulttuurin (trypillia-, tripolye-,) asutukset ovat näyttö siitä miten pitkälle korkeakulttuureihin johtava kehitys oli päässyt Euroopassa ennen vähemmän kehittyneiden indoeurooppalaisten tunkeutumista Kaspianmeren ja Ural-vuoriston välisen tasangon länsipuolelle. |
| Kun indoeurooppalaiset paimentolaiset, arjalaiset, tunkeutuivat Intiaan, siellä oli arkeologien mukaan kirjoitustaito ja kaupunkeja, joiden kadut viemäröitiin ja pidettiin puhtaina. Intia ei ole toistaiseksi saavuttanut tätä tasoa uudelleen. Euroopassa maahantunkeutuminen aiheutti myös pimeitä jaksoja historiaan, -mm. Kreikan vuosisatoja kestäneen pimeän ajan doorilaisten hävitettyä mykeneläisen sivistyksen. Esiinkaivettu Maidanez kertoo meille ajasta ennen erästä tälläistä hävitystä. Nimi, jolla kaupungin paikan ohitse virtaava joki on tunnettu ilmeisesti vuosituhansia, on paljon puhuva: Kuoleman joki. Mitä siellä tapahtui tripoljen kulttuurin kadotessa, siitä saamme käsityksen tämänpäivän uutisista Kosovosta ja dokumenteista viime sodan partisaani-iskuista Suomen Lapissa. |
| Kun "ihmiskunta on sortunut henkisesti raiteltaan", käyttääksemme psykoanalyytikko Erich Frommin sanontaa, jälki näyttää juuri tältä. Toisaalla näillä sivuilla eritellään asiaa tarkemmin. (*1) Eurooppalainen elämänmuoto ennen maahantunkeutumista oli hyvin toisenlainen kuin mitä myöhempinä vuosituhansina olemme saaneet nähdä. Paljon huomiota herättäneen rauhanomaisuuden perimmäisenä syynä voidaan ehkä karkeasti yksinkertaistaen pitää sitä, että viljelys- ja metsästysmaita riitti vielä silloin sovussa jaettaviksi. Kulttuuri ja ihmisten tajunta oli jokatapauksessa mukautunut tähän tilanteeseen. |
| Nykyinen elämäntapamme, luonnon (=ihmisen elinmahdollisuuksien), kansojen ja yksilöidenkin itsetuho, on tulossa murrosvaiheeseen, jolloin kehitys voi kääntyä toiseen suuntaan, tai päättyä lopullisesti, uuteen pimeään aikaan. Menneiden katastrofien syiden ja olemuksen tunteminen saattaakin auttaa nykyisyyden ja tulevan ymmärtämisessä. Tässä lieneekin Maidanezin sanoma nykyihmiselle: Neoliittisen ajan eurooppalaisilla oli se "paratiisi" mistä monet haaveilevat, ja se tuhoutui tavalla joka toistuu ja toistuu, kunnes ymmärrämme mistä on kysymys. |
The Promised Land? |
| Pelkästään lähiympäristön maatalouden varassa Maidanezin kaupunki ei ole voinut tulla toimeen, joten sen on täytynyt olla kaupan ja käsityön keskus. Kehäkatu, jota reunustivat kaksikerroksiset rakennukset, saattaa olla vanhin tunnettu basaari. Talojen väliin jätetyt laajat pihat voivat liittyä pienkarjan kauppaamiseen, ja katu oli riittävän leveä eläinten ajamiseen. Jos Maidanetz on ollut kauppakeskus, sinne on voinut päätyä myös pohjoisemman metsävyöhykkeen tuotteita, ja se on silloin ollut paikka josta metsästäjä-keräilijät ovat käyneet hakemassa vaikutteita ja uusia innovaatioita. |
| Tripoljen kulttuuri muodosti pohjoisimman osan myös romanialaisen Cucutenin löytöpaikan mukaan nimettyä arkeologisesti todettua kulttuurialuetta, ja oli siihen aikaan myös maanviljelyn äärialuetta. Tripoljesta itään alkoivat aroalueet ja pohjoispuolen metsävyöhyke oli metsästystä ja keräilyä elinkeinonaan harjoittavien kansojen aluetta. Nykyisen Suomen noin 9000 eKr. alkaen asuttaneestä väestä suurimman osan oletetaan tulleen juuri tältä alueelta, koska muualtakaan jäästä vapautuvaan pohjolaan ei päässyt, -paitsi tulevat saamelaiset Norjan kautta sisämaahan jääneen jäätikön kiertäen. Onkin pidettävä vähintään työhypoteesina, että tripoljelaisten pohjoiset naapurit puhuivat kieltä jota suomalaisten sen aikaiset esi-isät olisivat hyvin ymmärtäneet: Suomalais-ugrilaisen kantakielen jotakin muotoa tai seurannaista. |
| Indoeurooppalaisten kielten maanviljelyssanasto on muuten nykyisen käsityksen mukaan alkuperältään ei-indoeurooppalaista. Eurooppaan tullessaan IE-kielten puhujien on siis täytynyt olla kasvienviljelystä tietämättömiä, ja oppineen sen vasta Euroopan alkuväestöltä, esim. tripoljelaisilta. |
 Suomen asuttaminen mannerjään väistyessä: Etelästä, ei idästä. |  |
| 4000-3000 eKr. aikoihin suomeen saapui uusi teknologinen innovaatio: Taito tehdä asioita savesta. Idea levisi nopeasti, ja muutti esikeraamisen Suomusjärven kulttuurin varhais-kampakeramiikan nimellä tunnetuksi vaiheeksi. Tuliko ideoiden lisäksi etelästä myös ihmisiä, on arkeologien keskuudessa vielä kiistelyn aihe, -mm. kielen tutkijat eivät tarvitse ko. oletettua väestön muuttoa kielen kehittymisen selittämiseen. Niin tai näin, jos väkeä tuli jostakin, paras ehdokas lähtöalueeksi on keramiikan sen ajan tuotejohtaja, tripoljen kulttuuri, jossa maanviljely mahdollisti ajoittaisesti liiallisen väestönkasvun, ja joka joutui kriisiin noin 3500 eKr.. |
| Myöhemmistä ajoista tiedämme, että tataarien valloitettua Moskovan ja hyökättyä myös Vienameren rannikon Bjarmiaan, bjarmeja (=vepsäläisiä, karjalaisia?) muutti suurin joukoin vanhan kauppakumppaninsa Norjan turviin. Luigi Cavalli-Sforzan kartoissa eurooppalaisten eri geenikomplekseista esiintyy yllättäen yksi ainoa huomattava poikkeama ns. maanviljelijäväestön Anatoliasta (oletetusti) periytyneen geenikompleksin muuten tasasaisesti kaakosta luoteeseen vähevässä vaikutuksessa: Itäinen Fennoskandia. Tehkööt johtopäätökset, kuka osaa. |
| Vanhat eurooppalaiset pystyivät organisoimaan laajoja yhteisiä töitä, ja mm. tässä nähtävän kaupungin hyvin organisoidun asemakaavan ilman ihmisten eriarvoisuuden institutionalisoimista, jota myös valtioksi kutsutaan. Muinais-eurooppalainen tapa hallinnoida yhteisiä asioita lienee ollut samantapainen kuin esim. tämänpäivän Etelä-Kiinan vuoristojen maanviljelyä harrastavilla "luonnonkansoilla". Koko yhteisöä, jopa useampaa kylää, koskevat asiat valmistelee shamaani tai tietäjä. Hän kuulostelee mitä mieltä väki on po. asiasta, kyselee paremmin tietäviltä, ja lopuksi ilmoittaa heimolle että henget ovat nyt sitä mieltä että uusi pato, rinteen pengertäminen pelloiksi tms. ajankohtainen päätettävä asia on tehtävä niinkuin hän nyt kertoo. Voiman ja pakottamisen sijasta hallinto on voinut hakea arvovaltansa uskonnosta, -ja siitä että tehty ratkaisu hyödyttää kaikkia eikä ainoastaan "yläluokkaa". Uskonnon asemaan hallinnon tärkeimpänä pilarina viittaa myös nykyisen Turkin Anatoliasta Balkanille ja Ukrainaan ulottuvalta "Vanhan Euroopan" maanviljelyskulttuurien alueelta löytyneiden Jumalatar-pienoispatsaiden suuri määrä. |
Maidanetzin ja muiden tripoljen kulttuurin muinaiskaupunkien, joita on nyt jo tiedossa parisen sataa, olemassaolo ei ole historian kuriositeetti tai "poikkeus" valtavirrasta, kuten varmaan monet haluaisivat asian vähätellä. Kun nyt tiedämme, että indoeurooppalaisten maahantunkeutumista edeltäneessä Euroopassa oli kaupunkeja, kaupankäyntiä pitkien matkojen taakse, ja uskonto jonka vaikutuksia löytyy meidänkin kansanperinteestämme, populääriä historiankuvaa on muutettava käytettävissä olevan tiedon tasalle. 
|
|
| Kultti-astioissa olevat kuviot elävät hieman muuttuneina nykyisessäkin perinteessä ja tietoisuudessa. |
 |  | 
|
 |
| Jumalattaren pienoiskuva, jota ukrainalainen arkeologi pitää käsissään, on ehkä annettu 6000 vuotta ennen meitä maidanetzilaiselle neitoselle antamaan itsevarmuutta puolison etsinnässä, tai odottavalle äidille rohkaisuksi. Kuva on voinut myös olla asunnon keittiötilan seinähyllyssä muiden pyhien esineiden joukossa samaan tapaan kuin esim. umdmurteilla ja volgansuomalaisilla oli tapana vielä tällä vuosisadalla. |
 Tirnavos, 6000 BC. |  |  Vinca, 6000-5000 BC. |
 |
| KIRJOITA VIERASKIRJAAN! |
| VOIT LUKEA VIERASKIRJAN. |
 | EDELLISELLE SIVULLE | TAKAISIN ETUSIVULLE | SEURAAVALLE SIVULLE |  |
