Vastauksia tavallisimpiin kysymyksiin

Käsittelemme seuraavassa muutamia tavanomaisimpia kysymyksiä ja vastaväitteitä, joita esitetään nykyajan suomalaisille pakanoille.

1. Pakanallinen maailmankuva on epärationaalinen ja ristiriidassa tieteen kanssa, eikä sovi nykyaikaan.

Tieteen maailmankuva muuttuu kaiken aikaa, eikä tämänpäivän tieteeseen sidottu maailmankuva välttämättä ole enää huomenna relevantti, eli tieteeseen ei sitouduta, sen kehitystä seurataan. Vanhoista uskonnoista ja suomalaisesta mytologiasta löytyy kuitenkin muutamia maailmankuvaan liittyviä käsityksiä, jotka yllättävästi ennakoivat tieteen nyttemmin löytämiä asioita. Kalevalaa lukeneet tietävät maailmanmunan, joka vierähti Väinämöisen (Lönnrotilla jonkin Immen) polvelta ja sen palasista muodostuivat taivaankansi ym. tarpeellinen. Tiede nimittää samaa tapahtumaa alkuräjähdykseksi. Toinen samanlainen nykytieteen löydön ilmaiseminen muinaistarustossa metaforan avulla on kaksoisspiraalin käyttäminen elämän symbolina mm. kahdeksi käärmeeksi kuvattuna kreikkalaisten vanhassa lääkintää symboloivassa sauvassa, ja vanhoissa suomalaisissa ornamenteissa. Nykyisen biologian suurimpia yksittäisiä edistysaskelia oli DNA-molekyylin ymmärtäminen kahden nauhan kierteeksi, kuten em. vanhoissa kuva-aiheissa.

Edellämainittuja seikkoja ei tarvitse pitää minään mystisinä intuitioina, joiden kautta vanhimmassa kansanperinteessä esiintyy nykytieteen hypoteesien kuvauksia vanhan ajan ihnmisten käyttämillä sanoilla ja käsitteillä kerrottuina. Esimerkki riittää kuitenkin osoittamaan, että pakanallisesta näkemyksestä seuraava maailmankuva on hyvin sovitettavissa yhteen tieteen empiirisiin havaintoihin ja loogiseen päättelyyn perustuvan kuvan kanssa. Länsimaissa virallisessa asemassa yhä olevat oppirakennelmat muuten hidastivat tuntuvasti tieteen kehitystä viime vuosisadan lopulla ja jossainpäin maailmaa vielä tänäänkin.

Mikään dogmi ei vaadi pakanaa olettamaan maailmaa litteäksi tai pyöreäksi, tai lajeja luoduiksi tai kehittyneiksi, sen mukaan miten jotkut auktoriteetit kokevat tarpeelliseksi mukautua tai vastustaa tutkimuksella hankittua tietoa. Seuraa aikaasi, ole pakana!

2. Suomalaisesta muinaisuskosta, eli meidän alkuperäisestä uskonnostamme, ei tiedetä muuta kuin Mikael Agricolan Psalttarin esipuheeseen liitetty luettelo Hämeen ja Karjalan jumalista.

Tämä onkin työväenopistoissa ym. luennoivien teologien suosikkiväite. Kun arvoisa lukija on päässyt näillä sivuilla tähän asti, hänelle lienee jo selvinnyt että muutakin tiedetään. Kirjallisuus- ja linkkisivut kannattaa vilkaista.

Em. väite ei ole irrallinen sattuma. Suomalaisten "juurista" ollaan tänään kiinnostuneempia kuin vuosikymmeniin. Disinformaatio ja vastapropagandakin ovat siis tehostuneet, koska on aivan luonnotonta että joku kansa ei olisi kiinnostunut itsestään. Itäänpäin kyyristelyn vuosina kaikkea suomalaiskansallista pidettiin äärioikeistolaisena, ja vallalla oli kaiken suomalaisuuden vähättely. "Yleisten syiden" poistuttua onkin odotettavissa että kansallisen historian ja identiteetin harrastus kokee renesanssin, ja vasta-selittäjätkin osaavat siis olla liikkeellä.

"Ei tiedetä" -väitteen lisäksi myös suomalaisten kulttuuri- kieli- ja perimäyhteys sukulaiskansoihimme pyritään hämärtämään kouluopetuksessa ja yleissivistyksessä. Ota selvää omasta taustastasi. Olet joko suomalainen, tai juureton piruparka. Muita vaihtoehtoja Sinulla ei ole.

3. Julkinen pakanallisuus rikkoisi kuvan Suomesta sivistyneenä ja teknisesti kehittyneenä "Pohjolan Japanina".

Voi voi! Japani, joka on osannut ottaa kansainvälisistä vaikutteista parhaat päältä ja onnistunut ylittämään oppimestariensakin saavutukset, on pitänyt arvossa myös omaa perintöään. Japani on ainoa johtavista teollisuusmaista, jossa oma alkuperäinen kirjoihin kirjoitettuja "maailmanuskontoja" edeltänyt uskonto on virallisessa asemassa. Shinto ja budhalaisuus elävät Japanissa rinnakkain ja lomittain osana tavallisen japanilaisen arkipäivää. Näin katkeamaton yhteys omaan kansalliseen menneisyyteen on jatkuvasti läsnä muistuttaen myös mikropiiritehtaassa töissäkäyvää hra. Suzukia siitä että hän on jotakin ja on omiensa joukossa. Tälläiset Suzukit saavat itsestään paljon enemmän irti ja ovat onnellisempia kuin sellaiset perintönsä hukanneet jotka joka toisessa ajatuksessaan miettivät: "Mitähän muut meistä ajattelevat."

Japanilaiset eivät ole koskaan kieltäneet vanhaa omaksuessaan uutta, eivätkä palvoneet vierasta vaikka ovatkin ottaneet kaiken opin vastaan mitä on ollut tarjolla. Siksi he eivät tarkastele itseään vieraan silmin, kuten eräät hyvin tuntemamme pohjois-eurooppalaiset. Japanin tiedemaailma tunnetaan nopeasta innovaatioiden omaksumiskyvystään. Kun jotain on keksitty esim. USA:ssa, japsit tutustuvat uuteen teoriaan, ja jos se on hyvä, omaksuvat sen. Samanaikaisesti alkuperämaassa uusi innovaatio joutuu joskus vuosikymmeniä kamppailemaan tiedemaailman sosiaalisissa rakenteissa tullakseen hyväksytyksi. Terveellä kansallisella itsetunnolla varustetut japsit eivät jää odottamaan että joku uusi idea tulee ensin hyväksytyksi jossain muualla, ja vasta sitten on "sopivaa" ottaa se käyttöön, kuten henkisesti epäitsenäiset kansat toimivat ja ajattelevat. Lukija tietänee esimerkkejä?

Oman kulttuuriperinnön väheksyminen tuottaa identiteettivammaisia yksilöitä, jotka kritiikittömästi apinoivat vierasta, ja kulkevat kaikessa muiden perässä, eivät edellä kuten japanilaiset. Heidän historiassaan ei olekkaan sellaista vaihetta, jossa omat alkuperäiset käsitykset olisi tuomittu pahoiksi ja synnillisiksi, ja pakotettu omaksumaan jotain vierasta ja käsittämätöntä. Sellaisesta jää kollektiivinen muistijälki kansakunnan tajuntaan ja henkinen painolasti jokaiselle yksilölle. Jos et tunne oman etnisen ryhmäsi menneisyyttä, olet pakotettu omaksumaan itsestäsikin muiden määrittelemän kuvan, ja on tasan tarkkaa ettei se kuva tue Sinun itsenäisyyttäsi, aloitteellisuuttasi, tai yritystäsi ottaa käyttöön kaikki omat voimavarasi. Japanilaiset eivät antaneet muiden sanella kansallista omaa kuvaansa. Miksi siis Sinä?

4. "Uus-pakanuus" on yksi new age -hölmöilyn muoto.

Totta, hölmöjä riittää joka porukkaan. Käsitteet "pakana" tai "old religion" eivät ole patentilla suojattuja, ja jokainen voi käsittää ne omalla tavallaan. Emme siis suosittele minkään ajatuksen tms. omaksumista vain siksi että sillä on kaunis nimi.

"New Age" -käsite pitää sisällään kaikkea ufoista uus-uskontoihin. Shamanismin ja oman etnisen taustansa harrastajat ovat oma ryhmänsä siinä mielessä, että heidän juttunsa perustuu johonkin jo olevaan, eikä (toivottavasti) ole esim. jonkin ns. gurun sepitteellistä itsensätoteuttamista. Valitettavasti tässäkin aihepiirissä sattuu joskus, että menneisyys, ideoinnin lähteenä oleva oppi, tms., selitetään omien mieltymysten ja odotusten mukaiseksi ja rakennetaan hurjia visioita jotka ovat ehkä "katu-uskottavia", mutta niillä ei ole mitään tekemistä minkään joskus olleen hengenharjoituksen kanssa, vaikka näin väitetäänkin. Erilaiset hatustavedetyt "ritarikunnat" ovat sopiva rinnastus.

"Old religion" -käsite tuli meillä esiin feministisen näkökulman kautta. Oletetaan, että Euroopassa ennen nykyisentapaista patriarkaalista eli miesvaltaista tapakulttuuria on vallinnut tasa-arvoisempiin sukupuolirooleihin perustunut elämäntapa, josta joskus käytetään hieman harhaanjohtavasti nimitystä matriarkaatti. Oletuksesta kiistellään, mutta ainakin se toimii työhypoteesina, eli sen avulla voidaan selittää muutamia asioita.

"Matriarkaalisena" kautena lienee vallinnut uskonto, jossa jumalatar oli keskeisessä asemassa, ja naiset toimivat papittarina. Tunnetuin esimerkki on Kreetan saaren minolainen korkeakulttuuri, mutta old religionista puhuttaessa tarkoitetaan useimmin Kaakkois-Euroopan ja Anatolian käsittänyttä kulttuurialuetta.

Kiinnostus eurooppalaiseen mytologiaan feministisen näkökulman kautta on pelkästään myönteinen ilmiö, mutta on kuitenkin vaara että käy samalla tavalla kuin modernin "city-shamanismin" tullessa taannoin Suomeen. Jos asiaan perehdytään pelkästään ulkomaisten harrastajien näkemysten kautta ja meille vieraan kulttuuripiirin yhteydessä, se ei ole aidosti oma juttu, vaan sitä samaa ulkokohtaista apinoimista josta oli jo puhe, mikä on varsin ikävää koska Euroopassa esikristilliset uskonnot säilyivät pisimpään nimenomaan suomensukuisilla kansoilla. Jossain paikoissa traditio jatkuu katkeamattomana tänäkin päivänä.

Eurooppalaisesta pakanuudesta ei siis voida saada minkäänlaista kokonaiskuvaa tuntematta suomalaisugrilaista traditiota, joka sattuu olevaan vielä vanhin olemassaollut ko. mantereella. Jos siis suomalainen asianharrastaja tekee temput englanninkielinen kirja toisessa kädessä uhraamatta ajatustakaan sille että ko. juttu on osa miedän suomalaista perintöämme, ei hänen henkinen eheytensä siitä kovin paljoa kehity.

Arkeologian prof. Marija Gimbutaksen ja Riane Eislerin kirjoista liikkeellelähtenyt kiinnostusboomi "Vanhaa Eurooppaa" kohtaan tuli tiedoksi Suomessa vuosikymmenen viiveellä. Osin sen takia että Eisler tulee kirjassaan, joka muuten suomennettiin heti tuoreeltaan, sanoneeksi jotain nasevaa ja osuvaa Neuvostoliitosta, joten 80-luvun Suomessa kirja vaiettiin täysin. Gimbutas ja Eisler antavat aika hyvät koordinaatit Euroopan varhaishistorian ja myös eräiden psykososiaalisten ilmiöiden ymmärtämiseen, mutta he eivät luonnollisesti ole pohtineet sitä, miten tämä kaikki muuttaa meidän käsitystämme suomalaisuudesta. Se jää meidän itsemme tehtäväksi.

Suomen esihistoriasta ja Kalevalasta löytyy kohtia, jotka avautuvat aivan uudella tavalla Gimbutaksen/Eislerin tarkastelukulman avulla. "Pohjan Akka" esim. on hyvä esimerkki uudelleen kirjoitetusta mytologiasta. Lönnrotin ja muiden runonkerääjien liikkuessa Vienassa ja muilla viimeisillä runoseuduilla miltei viimeisenä mahdollisena hetkenä perinteen tallettamiseen, heidän vihkoihinsa päätyneet runot kertoivat myyteistä jotka oli uudelleenkirjoitettu jo 3-4000 vuotta aikaisemmin. Pohjan Akka oli paha tyranni, epäluotettava, ilkeä ja rikas. Akka pitää päämajaansa "Pohjolassa", joka on myös Tuonelan eli vainajien maan metafora.

Akka ja Tuonela, elämä ja kuolema, -nämä käsiteparit ymmärretään nykyisin "patriarkaalisesti". Kuolemaa pelätään koska elämää vihataan. Nainen oli "Vanhassa Euroopassa" kuoleman ja jälleensyntymän hallitsija. Nainen, synnyttäjä, oli elämän antaja, luoja. Siksi hänen täytyi muinaisen logiikan mukaan hallita myös kuolemaa. Näin ajateltiin ehkä koska pidettiin arvossa tasapainoa ja harmoniaa. 3-4000 eKr. jotain meni vikaan. Harmonia särkyi.

"Ihmiskunnan on täytynyt joskus suistua raiteiltaan" päätteli psykoanalyytikko Erich From. Muuten hän ei voinut käsittää yksilöiden ja yhteiskuntien tuhoisaa käyttäytymistä, josta esimerkkinä From näki elinaikanaan kaksi maailmansotaa. Psykoanalyytikkona hän näki syvän kollektiivisen trauman ihmiskunnan sielussa, mutta ei yrittänytkään ymmärtää, mitä oli tapahtunut. Gimbutaksen ja Eislerin löytö voi olla vastaus Fromin kysymykseen.

Kun vanha maailma oli sortunut, myös myytit kirjoitettiin uudelleen. "Matriarkaatin" päättänyt katastrofien sarja heijastuu olympolaisen taruston jumalten ja titaanien taistelussa ja Skandinavian aasojen ja vaanereiden sodassa. Uusien maskuliinisten jumal-hallitsijoiden vastustajat olivat "jättiläisiä" ja heidän joukossaan on aktiivisia ja vallanhimoisia naishahmoja. Kuten Pohjan Akka.

Muuntunut Akka-hahmo on ilman luovaa ja myönteistä puolta. Kuolema ja "paha" eivät ole enää harmonian välttämätön kääntöpuoli, jota ei voi erottaa "hyvästä", vaan itsenäinen negatiivinen voima. Akalla on kuitenkin yhä jäljellä rippeita vanhasta vallastaan. Hänen kartanonsa on Pohjan perällä, äärimmäisyyksien ja vastakohtien maassa, jossa odottavat suunnattomat rikkaudet ja jonne on "paljon menneitä mutta vähän takaisin tulleita". Kuinkas sattuikaan, että juuri pohjan perältä löydämme merkkejä, jotka yhdistävät meidät jopa minolaisen Kreetan matriarkaaliseen maailmaan. "Vanha Eurooppa" oli siis täälläkin??

Em. kaltaisten kysymysten tarkastelu ilman että ollaan selvittämässä sitä mitä tämä kaikki merkitsee meille itsellemme suomalaisina, ja miten se muuttaa ja rakentaa meidän omaa kuvaamme, jää helposti vain urbaanin intellektuellin trendikkääksi höpinäksi ilman tarkoitusta. Jos vältämme sen, emme ole hölmöjä.

5. Tämänhän onkin "Ior-Bock-hömppää".

Kun kiinnostus suomalaisten alkuperää ja omaa mytologiaa kohtaan on kasvamassa, ja tieteen uudet löydöt ovat kumoamassa vanhoja suomalaisia vähätteleviä yleistyksiä, onkin odotettua että kaikenlaista epämääräistä sotkua tuodaan näkyvästi julkisuuteen tekemään koko ko. aihepiirin epäuskottavaksi ja vastenmieliseksi.

Ne tiedot, joiden pohjalla olemme laatineet näillä sivuilla olevat artikkelit, ovat peräisin yleisesti saatavissaolevista lähteistä. Tiedemaailmassa käydään vilkasta keskustelua eurooppalaisen väestön ja suomalaisten alkuperästä, mutta uusimpia ja meitä hyvin paljon kiinnostavia tietoja ei yleensä levitellä suurelle yleisölle, eikä eräitä vakiintuneita väärinkäsityksiä välitetä oikoa. Tavallinen kansalainen saattaa yhä luulla, että Suomeen tehtiin Ruotsista "ristiretkiä", tai olemme jotain "itäistä" alkuperää. Näiden sivujen eräs tarkoitus on tuoda uudemmat faktat ei-akateemisen lukijan saataville kokonaisvaltaisessa ja lyhyessä muodossa.

Emme siis ole löytäneet salattuja tietoja vanhan merikapteenin piironginlaatikosta tai kallionkolosta, tai saaneet jumalallista ilmoitusta vihreältä ektoplasmalta. Eräistä meistä riippumattomista syistä kertomamme tiedot ovat useille lukijoille outoja ja ennen näkemättömiä. Monikaan ei osaa arvioda, miten niihin pitäisi suhtautua, ja kun logiikka ei ole käytössä, "ajatellaan" mielikuvilla.

Vanhentuneen suomalaisia vähättelevän historiankäsityksen jokainen muistaa tavanneensa arvovaltaisista oppikirjoista ja korkeilta oppituoleilta käsin kerrottuna. Tässä kohtaa lukija miettii: Missähän olen tavannut "toisinajattelevia" näkemyksiä?? Oivallus: Sehän oli se hullu, mikähänennimensänytolikaan... Tällä tavalla ihmisten tajuntaa ohjaillaan, ja tästä syystä suomalainen svedofiili- ja stalinistiväritteinen media antaa julkisuutta tajunnantuotteille, jotka ovat peräisin stimulanttien maalaamista sfääreistä. Varokaa siis sekoittajia.

Yleisin esitetty vastaväite onkin: Onko tämä sitää samaa juttua kuin ...:lla?? Vastaus: Ei ole.

Takaisin alkuun

KIRJOITA VIERASKIRJAAN!

VOIT LUKEA VIERASKIRJAN.

EDELLISELLE SIVULLE

TAKAISIN ETUSIVULLE

SEURAAVALLE SIVULLE