Gallen-Kallelan näkemys Pohjan Akasta, ja alempana mesopotamialainen versio samasta aiheesta. Siivekäs nainen, jolla on kotkan kynnet ei ole "kansainvälinen kulkutarina", vaan osa hyvin vanhaa ja hyvin laajalle levinnyttä kulttuuriperintöä. Catal Hüyukin kivikautisen kaupunkimaisen asutuksen säilyneet freskot "korppikotka-jumalattaresta" liittyvät samaan traditioon. Kalevalainen versio edustaa muinaisen Jumalatar-kultin jälkeä myöhemmän patriarkaalisen, Ukkosen/sodan Jumala -keskeisen, mytologian sisällä, ja Sammon ryöstö -kertomus onkin myös kuvaus uskonnon ja kulttuurin murroksesta. Sumerilaisessa tai akkadilaisessa keramiikkalaatassa kuvattu Ishtar edustaa vielä positiivista palvonnan kohteena olevaa Jumalatarta, ja aikaa ennen "Sammon ryöstöä".

Nurinkäännetyn Jumalattaren hahmo "Sammon ryöstössä" ei ole selitettävissä, ellei myönteisenä hahmona koettu Jumalatar ja sen siivekäs olomuoto ole olleet tunnettuja suomalaisten kulttuuripiirissä ennen "matriarkaatti / patriarkaatti" -murrosta. Muinaissuomalaisten yhteyksiin jumalatarta palvoneeseen esi-rautakautiseen Välimeren maailmaan viittaa mm. eräs Herodotoksen kertomus.

Säilynyt seinämaalaus eräästä Catal Hüyükin temppelistä. Viereisessä kuvassa sama maalaus ko. temppelin rekonstruktiossa. "Korppikotkajumalatar" lienee lienee vanhin tunnettu lentävä naishahmo, jonka idea elää Kalevalassa ja tämänpäivän populaarissa noita-käsityksessä.

"Roomalainen historioitsija Tacitus kertoo ”Aesti”-kansasta kirjassaan germaaneista (julkaistu 97 e Kr). Luultavasti siihen aikaan "Aesti "(Itään muinais-skandinaaveista, tai ”esting”=östlänning) oli muinaisgermaaninen nimitys Baltialle. Nämä itämaalaiset olivat kunnioittaneet "jumalten äitiä". Roomalaisessa mytologiassa hänet tunnettiin nimellä Anna, jota Tacitus ajatteli kuvauksessaan. Muinais-iranilaiset käyttivät nimiä Anahita. Uskonnonhistorian professori H.S. Nyberg ehti ennen kuolemaansa osoittaa että Pohjan Akka Kalevalassa on identtinen Anahitan kanssa. Pohjan Akka/Anahita on siis Tacituksen tarkoittama hahmo. Näyttää siis siltä, että skyyttien vaikutus Baltian ja Suomen uskonnossa on hyvin vahva. Pohjan Akalta ryöstetään ihmemylly- Sampo. Pohjoismaisessa mytologiassa on samoilla ominaisuuksilla varustettu mylly, Grottekvarnen. Tämäkin motiivi näyttää siis tulleen Skandinaviaan skyyteiltä suomalais-balttilaista reittiä, tai Puolan kautta." Sören G. Lindgren Skyterna och svionerna Om kavalleri, handel och social utveckling från 700 f Kr till Kristi födelse av Sören G. Lindgren

EDELLISELLE SIVULLE

TAKAISIN ETUSIVULLE

SEURAAVALLE SIVULLE