|
|
|
| Tässä tarkastelemme indoeurooppalaisen kieliryhmän kehitystä ja vaikutusta omaan kieleemme ja kulttuuriimme. |
 |
|
Jo esikeraamisella kivikaudella Suomessa valmistetut "korvakenuijat" ovat erikoinen yhdysside meidän ja Keski-Venäjän varhaisten indoeurooppalaisten arokulttuurien välillä. Näitä vaikuttavia kiviaseita on löytynyt mm. Khvalynsk-kulttuurin arvohenkilöiden hautavarusteista, mikä kertoo vakiintuneesta yhteydestä täältä Volgalle.
Karttaan merkityt indoeurooppalaiset kulttuurit liittyvät alempana olevaan Asko Parpolan ehdotuksiin perustuvaan taulukkoon IE-kielimuotojen ja arkeologisten kulttuurien yhteensovittamisesta. Etelä-Venäjän ja Ukrainan kasvillisuus vyöhykkeet viittaavat po. kansallisuuksien elinkeinojen riippuvuuteen laidun-ympäristöstä. 2000-1200 eKr vaikuttaneen hirsihauta-kulttuurin (Srubnaja, Timber Grave) pohjoisraja suomalais-ugrilaisia vastaan näyttää vakiintuneen samalle paikalle, joka oli myöhempienkin aro-kulttuurien rajana. Etelä-Uralilta levinnyt Abhasevo-kulttuuri ja Pozdnjakovon keramiikka-kohde ulottuvat selvästi tämän maagisen rajan "suomalaiselle" puolelle, mikä liittynee maanviljelyn vakiintumiseen tällä jo vasarakirves-jatkumoon kuuluvan Fatjanovon kulttuurin vaikuttamalla alueella. Pohjois- ja Keski-Suomen maanviljelys näyttää omaksutun pääasiassa Volgalta lähteneen tekstiili-keramiikan leviämisen yhteydessä, mikä on tuonut välillisesti em. arokulttuurien vaikutuksen nykyisen Suomen alueelle. Suomen kivikauden vaikuttavimpien aseiden, korvakenuijien, leviäminen Khvalynsk-kulttuuriin (4500-3600 eKr.) osoittaa yhteyden toimineen toiseenkin suuntaan. Kielellisesti itämeren-suomen ja volgan-suomen välimaaston sijoittuvat(?) Merjalaiset saattavat olla muodostuneet omaksi etniseksi kokonaisuudekseen tämän ajankohdan aro-kansojen, "arjalaisten", vaikutuksesta. Aro-vaikutteen ja "suomalaisuuden" synteesiä olivat myös Mezerät, kadonnut sukulaiskansa Venäjällä. He tataarilaistuivat kieleltään, ja heidän perintönsä elää mizääri-tataareissa, joita maahanmuutti tänne 1900-luvun alussa. He ovat sopeutuneet ja menestyneet erinomaisesti. |
 |
|
Maanviljely pääelinkeinona vakiintui Suomessa kahdella suunnalla. Suomalais-virolainen Kiukaisten kulttuuri Lounais-Suomessa rakensi kiviröykkiö-hautoja ja viljeli peltoja, mutta pronssi-esineensa he saivat valmiina Itämeren piirin kauppaverkostosta, mistä juontuu Suomen läntinen pronssikulttuuri. Skandinaavisen pronssikulttuurin keskus, Juutinrauman ympäristö, oli vailla omia raaka-ainelähteitä, mutta he sijaitsivat strategisesti. Skandinavian ja Itämeren alueen tuotteiden välittäminen etelään antoi heille metallia ja myös kulttuurivaikutteita. Kelttiläiset aineksethan leimaavat skandinaavista taidetta vielä rautakauden lopullakin. Pohjoisen tuotteet maksettiin pronssi-aseilla ja koruilla, joita löytyy Suomenkin rannikoilta runsaasti. Sisämaassa olikin toinen meininki.
Keski- ja Pohjois-Suomesta on löytynyt, toisin kuin rannikolta, myös merkkejä pronssin valamisesta eli paikallisesta tuotannosta. Tämä teknologian nopea leviäminen voi selittyä Sejma-Turbino-kulttuurin "traaderi-toiminnalla", eli vakiintuneella kaukokaupalla, jota harjoitti liikkuva ammattikunta. Sejma-Turbino-kulttuurin katsotaan nykyisin olleen "kulttuurien välinen ilmiö", eli kauppaverkosto, joka leimasi alueensa metalli-esineistöä mutta ei koko elämäntapaa. Tämän Jakutiasta Itämerelle ulottuneen euraasialaisen metallikaupan toimijoiden oletetaan olleen samojedeja. Sejma-Turbino-kauppiaat liikkuivat ilmeisesti Suomessakin, ostivat rikkouneet pronssiesineet ja valoivat niistä uusia, mistä todistavat löytyneet valumuottien osat. Metallikauppa ja Etelä-Uralin kaivostoiminnan tuotteiden jakelu toivat Volgan suomalais-seuduille myös Abashevo-kulttuurin indoarjalaiset. Arkeologia jäänteitä heistä löytyy tekstiilikeramiikan lähtöalueelta, ja suomen indoarjalainen lainasanakerros täytynee osin yhdistää abashevolaisiin. Heidän kalmistojaan on löydetty volgan-suomalaiselta alueelta, eli heitä on elänyt keskuudessamme. |
| ||||||||
Linkkejä:
|
||||||||
 |
| Ajankohta: | Kielimuoto: | Kulttuuri: | Kommentit: | ||
| 7000-4500 eKr. | IE-kantakieltä edeltävä
kielimuoto,
"esi-kantaindoeurooppa" |
Samara (Dnepr-Donets) | Khvalynsk ja Srednij-Stog -kulttuureihin johtavan kehityksen alku. | ||
| 4500-3600 eKr. | Varhais-kantaindoeurooppa, (kentum) | Khvalynsk ja Srednij-Stog | Anatolian IE-kielet eroavat,
"Kurgan Wave 1." Balkanille. Tokaari eroaa (Afajasnevon kulttuuri 3500 eKr. Altailla.) |
||
| 3600-3000 eKr. | IE-kantakielen myöhempi vaihe, | Jamnaja (Yamnaya), eli kuoppahauta-kultturi (Pit Grave Culture), myös "kurgaanikulttuuri". | Koko joukko tytärkieliä
eroaa, ja muodostuu eurooppalaisten kielten (substraatti) vaikutuksesta
aivan erilaisiksi kuin lähtöalueella.
|
||
| 3000-2200 eKr. | "Kaakkois-indoeurooppa", eli kreikan, armenian ja indoarjan kantakieli | Katakombi-kulttuuri (eteläinen) | Katakombi-kulttuurin väestöstä
osa tunkeutuu Etelä-Balkanille, jossa alkuperäisen (ei-IE) kielen,
pelasgin, jäädessä substraattina vaikuttamaan, syntyy muinais-kreikka
(Lineaari-B-kirj.)
Osa väestä tunkeutuu Anatoliaan. |
||
| 3000-2200 eKr. | Indoiranilainen kantakieli | Poltavkino (pohjoinen) | Volgan iranilais-kieliset
kansanryhmät loivat sarjan kulttuureja, jotka vaikuttivat uralilaisiin
kielin ja kulttuurin tuhannen vuoden ajan.
Abhasevo, Srubnaja. Iranilaiset kielet levisivät täältä käsin myös Keski-Aasiaan. Andoronovo |
||
| 2200-1900 eKr. | Indoiranilainen kieli | Abashevo | Abashevo vaikuttaa tekstiilikeraamiseen
kulttuuriin Volgalla, ja välillisesti Suomeen asti.
A:sta kehittyy Etelä-Uralilla Sintashtan-Arkaim -kulttuuri, joka rakentaa "dasa"-linnoitukset |
||
| 2000-900 eKr. | Indo-arjalainen kieli | Andronovo | Leviää laajalle Keski-Aasiaan. | ||
| 2000-1200 eKr. | Kanta-iran | Srubnaja, Hirsihautakulttuuri
"Timber Grave Culture" |
Keski-Venäjällä, suomalais-ugrilaisten naapureita. Pozdnyakovo-kulttuuri, joka vaikuttaa suomalais-ugrilaisiin Volgalla, on hirsi.h.kulttuurin seurannainen. | ||
|
|||||
| Taulukon tiedot: Vapaasti A.Parpolan mukaan. | |||||
 |
 | EDELLISELLE SIVULLE | TAKAISIN ETUSIVULLE | SEURAAVALLE SIVULLE |  |
