Euroopan tunnetuin "Musta Madonna" on Puolan suojeluspyhimyksenä ja pyhiinvaellusten ja suurien uskonnollisten kokoontumisien aiheena pidetty ikoni, joka rohkaisi puolalaisia kommunisminkin aikana. Otsikkokuvan Madonna on la Candelarian katedraalista Teneriffalta, minne tarinan mukaan temppeliherrat ovat sen tuoneet. Kirkon virallisen kannan mukaan nämä tummat pyhäinkuvat ovat tummuneet kynttilöiden noesta tai pohjamaalin pigmentistä, mikä on kummallinen väite, kun jotkut näistä maan-värisistä on veistetty eebenpuusta tms, jolloin lopullinen väri ei ole voinut olla yllätys. Mitä tässä oikein salaillaan?
Maanväriset jumalattaret
Tummuneiden Jumalan Äitien herättämä innokas uskonnollisuus lienee yllättänyt katolisen papiston, joka valta-asemastaan huolimatta joutui myöntämään hiljaa itselleen kaikkina kristillisinä vuosisatoina, ettei kirkko tiennyt eikä hallinnut sitä kansanperinettä, joka Pyreneiden tai Karpaattien vuoristomajojen hiljaisuudessa siirtyi varovaisena supinana sukupolvelta toiselle, eivätkä prelaattien nyrpistykset tehonneet "harmittomien" keijukais-tarinoiden kertojiin.
Alttaripalvelusta suorittava pappi ei varmaankaan päästänyt tietoisuuteensa ajatusta, että harras seurakunta näkee kristillisessä ikonissa Vanhan Uskonnon Jumalattaren, eli tietämättömyys helpottaa joskus elämää. Kirkko toimikin pitkään valtioviisaasti, eikä lyönyt päätään seinään. Vatikaanin salaisissa lähetys-ohjeissa Euroopassa toimiville missionääreille kehoitettiin suoraan "kristillistämään" pakanalliset pyhäköt, lehdot ja juhlapäivät niiden avoimen vastustamisen sijasta. Tätä kautta mm. länsigermaanisen Eastre-jumalattaren juhlasta tuli kristillinen pääsiäinen. Taktinen myöntyvyys loppui vasta noitavainojen ja ns. uskonpuhdistusten aikaan 1500-1700 -luvuilla, jolloin jo skismaattisesti jakautunut kristikunta alkoi selvittää välejään vanhemman tiedon kanssa vahvistuneista asemistaan käsin.
Vanhat roomalaiset pitivät Terram Matremia, Maa-Äitiä, kaikkein vanhimpana jumaluutena, ja nykytietämys yhdistääkin Hänet jo paleoliittisena aikana tunnettuihin jumalatar-hahmoihin. Marija Gimbutas kirjoittaa: "Myöhempinä kristillisinä aikoina Elämän-Antaja ja Maa-Äiti ymmärrettiin Neitsyt Mariana. Ei siis ole kovin yllättävää, että katolisissa maissa Neitsyt oli kunnioitetumpi kuin itse Jeesus. (Myös katolisessa Suomessa. lat.huom.) Hänet yhdistettiin yhä elämän veteen ja ihmeitätekeviin parantaviin lähteisiin, puihin, kukintaan, kukkiin, hedelmiin ja satoon. Hän oli puhdas, vahva ja oikeudenmukainen." M.Gimbutas, "The Language of the Goddess", s.319.
Kristinuskon Maria otti siis eurooppalaisessa kansanuskossa hyvin arvokkaan ja hyvin vanhan roolin. Sen mukana Hän sai joskus mullan ja maan värin, -ja nimensä? Baskeille Jumalatar oli/on Mari, Serbiassa ja Kroatiassa Mora tai Morava kuten Tsekissä, irlantilaiselle Morrígan, jne.?? Kysymys jää avoimeksi.
