|
Free webhosts Streetview photos |
| Kreikkalainen taiteilija kuvasi Kharonin, Manalan lautturin, pieneksi vääräsääriseksi mieheksi, jotta katsojat tietäisivät kenestä on kysymys. Tuhansien kilometrien päästä, Vienanmereltä, löydämme kokonaisen veneellisen koukkupolvia, ja vene on nahkavene, kuten Kharonillakin, ja saman veden äärellä on Kuollan niemimaa, johon nimikin yhdistää kuoleman, ja jonka pohjukkaan, Kantalahteen, saagojen runoilijat sijoittivat kuolleiden valtakunnan. Mistä ihmeestä on kyse? |
| Vääräsäärinen Kharon |
 |
Antiikin kreikkalaiset tunnistivat siis maalauksen hahmon Kharoniksi jalkojen asennosta. Siksi jalat on piirretty näkymään
veneen lävitse. Sama yksityiskohta on havaittavissa myös Vienanmeren valaanpyyntiä
kuvaavassa kalliokaiverruksessa. Tämä yksityiskohta
kertoo siis jotakin asiantuntevalle katsojalle.
Vienan kallioissa on useita kivikautisten saamelaisten tai suomalais-karjalaisten valaanpyyntiä kuvaavia piirroksia. Veneiden miehistö kuvataan yleensä lyhyinä pystyviivoina, paitsi milloin halutaan näyttää jalkojen asento. |
|
Tutkijat osaavat yhdistää tämän koukkupolvisuuden
Fennoskandiassakin käytettyyn sikiöasentoon hautaamiseen. Jälleensyntymän
ajatusta demonstroitiin vainajan asennolla. Kun siis kalliokuvan henkilöt
on kuvattu näin, silloinen katsoja ymmärsi, että kyseinen
kuva esitti esi-vanhempien tekoja, ei elävien. Ehkä vainajat
harrastivat Manalassa samaa meri-elinkeinoa, kuin eläessään?
On luontevaa olettaa, että vainajien maan hallitsija ja hänen edustajansa jakoivat "alamaistensa" kanssa tämän piirteen. Kharonin vääräsäärisyys liittää häntä vahvasti pohjoiseen Kuoleman Maahan, ja sen pienikokoisiin asukkaisiin. Lyhyenläntä olemus ei kuitenkaan ole Kharonin ainoa lappalainen piirre. Maalauksessa korostetaan myös hänen epätasaista parrankasvuaan, ja korkeita poskipäitä. Kreikkalaisen kuvan "lautta" on ilmeinen nahkavene. Keulan tylppä muoto ja yli keulasteevin jatkuva, -kantokahvaksi sopiva, parraslistojen pää ovat osin nykyistenkin umiakkien ominaisuuksia. Antiikin kreikkalaisilla lienee ollut erityinen syys kuvata Kharonin pahamaineinen työkalu Välimeren maailmassa ei-tyypilliseksi, mutta miksi juuri saamelainen venetyyppi? Saamelaiset ja Tuonelan virta yhdistetään myös Kalevalassa, jossa Väinämöistä ampuu nuolellaan hänen ylittäessään kuoleman jokea "Laiha poika lappalainen". Väinämöinen joutuu sitä kautta Louhen valtaan, mutta se onkin toinen tarina. Lautturin ulkomuoto ja itse lautan tyyppi auttavat jokatapauksessa sijoittamaan antiikin maailman uskomusten mukaisen kuolleiden valtakunnan ja sitä elävistä erottavan joen ihmisten asumaa maata ympäröivän maailman virran yhteyteen, Euroopan pohjoisimpaan kolkkaan. |
|
| "Pygmien sota kurkia vastaan" |
 |
Illiaassa mainittiin ohimennen Pygmalionin väen hullunkurinen sota kurkia vastaan. Homerokselta tämän myytin peri keskiajan Eurooppa. "Tässä nähdään pieniä ihmisiä, jotka tuskin ovat viiden kämmenen korkuisia, mutta urhoollisesti puolustavat itseään kurkia vastaan. Tähän rajoittuu Chatain (=Kiina) ruhtinaan valtakunta." Näin kertoo selitysteksti Katalonialaisessa Atlaksessa v. 1375 jKr., josta viereinen kuva.
Joissakin vanhoissa kuvissa pygmien ratsuiksi on piirretty vuohia, mitkä lienevät Välimeren maissa tuntemattomien porojen korvikkeita. Kreikkalaiset tiesivät kurkien lentävän keväällä pohjoiseen, jossa taivaan kansi on matalalla, ja taivaan ja maan välistä aukkoa vartioi lyhytkasvuinen pygmalionin kansakunta. Tämä paikallistaa pygmit Jäämeren rannoille, mutta katalonialaisten viittaus Kiinaan veisi heidät kovin itään? Jos "Chatain valtapiiri" ymmärretään Kiinan kaupan ulottuvuutta, pysymme silti Vienanmerellä, sillä kiinalaisia kauppatavaroita on löytynyt syrjäänien mailta. Kurki oli kreikkalaisille pyhä lintu, jonka soidintanssissa (=myös troija-labyrintin pohjakuvio) nähtiin toisinto Merkuriuksen aurinkoa kietelevän radan projektiosta maasta nähtynä. Kurki- eli Geranos-tanssi kuului Deloksen pyhiin riitteihin Herodotoksen aikana, ja elää nyky-kreikkalaisessa kansantanssissa. Geranos-tansi ja labyrintti kuuluvat samaan yhteyteen. |
|
Labyrintti ja labrys eli kaksoiskirves olivat minolaisen kulttuurin symboleita. Kreikkalainen maalaus liittää kurjen ja kaksoiskirveen myös Troijaan, johon alemmassa kuvassa Paris on lähdössä viemään Helenaa. "Troija" tarkoittaa etruskissa ja mm. ruotsissa myös labyrinttia (Englanti: "troytown"; ruotsi: "troijeborg"; kymri: "caerdroija" etruski: "truia").
Maalauksen katsojat tiesivät, että kuvan laiva on lähdössä Troijaan, koska sen keulan eteen oli piirrettyt kurki ja kaksi labrysta. Kurki + pygmi-lappalaiset, kurki + minolainen Kreeta ja labyrintit?! Ympyrä sulkeutuu, jos "Troija-labyrintteja" löytyy myös Lapin maasta tai peräti Vienan kylmiltä rannoilta? | |
| Linkki Kuollan ja Solovetskin labyrintteihin | |
| Lemminkäinen ja Osiris, Tuonelan virtaan heitetyt |
|
Kalevalassa, ja Gallen-Kallelan taulussa, Lemminkäisen äiti kokoaa poikansa Tuonelan virtaan heitetyistä paloista, ja herättää henkiin. Myytti on vanha, ja yhtenevä Egyptin Osiriksen kuoleman ja ylösnousemuksen kanssa.
Osiris surmataan ja paloitellaan, mutta hänen vaimonsa ja äitinsä keräävät paloitellun ruumiin osat Kuoleman virrasta, mutta Osiris ei silti pääse elävien maailmaan. Hänestä tulee Manalan hallitsija, mikä loppunäytös on egyptiläisillä omaperäinen. Lemmikäis-Osiris -myytti lähentää sekin omalta osaltaan Välimeren ja pohjolan traditioita, joiden samankaltaisuuksia ei voi selittää myöhäisillä lainoilla, -ainakaan yksisuuntaisilla sellaisilla. |
| Linkki Lemminkäis-myyttiin ym. |
 | EDELLISELLE SIVULLE | TAKAISIN ETUSIVULLE | SEURAAVALLE SIVULLE |  |